Leipäjonojen rahoituksesta
Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta otti kantaa aloitteeseen nostaa Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön ry:n kaupungilta saamaa rahoitusta. En kannattanut aloitetta.
Näistä kolmannelle sektorille myönnettävistä avustuksistahan päätettiin viime syksynä (kritisoin muuten tuolloin tätä päätösprosessia: https://www.facebook.com/leo.f.bergman/posts/10154968699386456), jolloin rahaa oli jaettavissa budjettiraamin mukaisesti edellisvuosiin verrattuna vähän kireämmänoloisesti kuolinpesävarojen niukkuuden takia. Näin ollen monelta järjestöltä leikattiin erisuuruisia summia riippuen toimijan taloudellisesta tilanteesta ja muista rahoituslähteistä. Päätökset tehtiin kokonaisvaltaisesti yhteensä 130 eri hakemuksesta pitkän virkamiesvalmistelun perusteella. Tätä kokonaisvaltaista päätöstä kannattivat lautakunnassa itseäni lukuun ottamatta kaikki – mukaan lukien nyt jälkikäteen muutosta ehdottaneet Perussuomalaiset.
Miksi en sitten kannattanut rahoituksen nostamista viime tiistain (22.5) kokouksessa? Syitä on kolme.
-
Saamieni tietojen mukaan sosiaali- ja terveystoimiala on tarkkaan seurannut Hurstin ruoka-avun rahoitustilannetta yhteistyössä järjestön kanssa, eikä toiminnan edellytyksillä ole akuuttia taloudellista uhkaa. Mikäli ruoka-apu olisi vaarassa loppua, kannattaisin nopeita toimia tilanteen korjaamiseksi. Näin ei kuitenkaan ymmärtääkseni ole.
-
Vaikkei Hurstin ruoka-apua uhkaisikaan akuutti kriisi, lisärahoitus varmasti helpottaisi järjestön toimintaa ja olisi siten kannatettavaa tämän yhden toimijan näkökulmasta. Tilanne on kuitenkin sama jokaisen tärkeää työtä tekevän kolmannen sektorin järjestön kannalta. Ei ole mielestäni kestävää, että ei-akuuttia lisärahoitusta järjestetään jälkikäteen erillisten aloitteiden kautta yksittäisille toimijoille. Mielestäni esimerkiksi asunnottomien tilanteen hoitamiseen pitäisi laittaa lisää resursseja tukemalla alan järjestöjä, mutta tällainen vastaava erillinen aloite ei olisi oikea tapa hoitaa asiaa, koska budjettiraamin sisällä kesken kauden tehdyt uudelleenallokoinnit ovat aina pois jostain muusta rahoituksesta kaupungin sisällä.
-
Kaupunki on valmistelemassa ruoka-apuun uutta toimintamallia, jossa leipäjonojen rinnalle tuotaisiin muita palveluita tukemaan vähempiosaisten pärjäämistä. Ymmärtääkseni esitys tästä toimintamallista on valmistumassa piakkoin. Tästäkään syystä en pidä järkevänä lisätä leipäjonojen ei-akuuttia rahoitusta ainakaan ennen kuin on tiedossa, minkälainen uudesta mallista on tulossa.
Alentamalla keskivertovuokria noin 100 eur/kk, nykyinen niukahko perusturva alkaisi riittää myös kunnolliseen ravintoon normaalisti kaupasta ostettuna. Helppoja keinoja tähän ei ole, mutta ongelmat tässä suhteessa ovat kärjistymässä ja asumistukien virtaaminen asuntosijoittajien tilille olisi saatava kuriin.
Toisaalta mikään elinkustannusten alentaminen tai sosiaaliturvan parantaminen ei poistaisi tilapäisen ruoka-avun tarvetta. Nämäkin olisi kuitenkin tyylikkäämpää hoitaa ostokupongeilla tms., jotta ylimääräisen ruoka-avun tarve jäisi minimiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo vuokrien alentamisen hyöty saattaisi koskea vain niitä, jotka eivät saa/hae asumistukea ja/tai toimeentulotukea. Vai kuinka?
Jos olen oikeassa (vastaus: ”Kyllä” tuossa yllä), niin tämähän kuvastaa etupäässä sitä, miten sairas sosiaalitukijärjestelmämme on. Nimittäin satanen kuussa lisää tekisi hyvää varmaan useimmille leipäjonon asiakkaille.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, toimeentuloedellytysten parantamisessa asumiskustannusten laskeminen on ainakin pääkaupunkiseudulla yksi tärkeimmistä toimista. Kustannuksia saadaan hillittyö asuntojen tarjontaa nostamalla purkaen rakentamisen säännöstelyä (esim parkkinormi, korkeusrajoitteet jne). Kaupunkia voisi myös kirittää kaavoittamaan lisää siirtämällä asumislisien kustannukset kuntien maksettavaksi. Näin kunnille syntyisi entistä suurempi kannustin saada asumiskustannukset alas.
Ilmoita asiaton viesti
Korkeusrajoitteiden purkaminen merkitsee kalliimpaa rakentamista. Sinänsä aika liberaali ajatus, jos köyhät pantaisiin korkeisiin siiloihin asumaan?
Ilmoita asiaton viesti
seli seli, Helsingillä on miljardi käteistä pankkitilillä, puhdas arvovalinta ettei siitä muka riitä hädänalaisimmille.
Säälittävintä on taas herran selittely, ”kaupunki on valmistelemassa…” eli siis ongelmaa siirrellään tietoisesti sinne tänne. Sitten taas perustetaan työryhmä pohtimaan kehittämisehdotuksia ja käsitellään noita ehdotuksia kuukausikaupalla ja taas perustetaan alaprojekteja niitä toteuttamaan. Todellinen tarkoitus on ettei tehdä mitään.
Tämä on Leo niin vanha poliitikon kikka että sen läpi näkee kaikki, voisitko edes yrittää keksiä jonkun innovatiivisemman selityskyhäelmän jotta saisit hyvittää omaatuntoasi (jos sellainen on) sensijaan että teet itsestäsi vieläkin naurunalaisemman.
Ilmoita asiaton viesti
Poistin tekstistä virheellisen sivulauseen, jossa todettiin kaupungin laskeneen Hurstin saamia avustuksia tälle vuodelle. Todellisuudessa avustukset pysyivät ennallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta puuttuu se tärkein pointti. Väärin avustettu. Hursti on taustaltaan perussuomalainen, joten kokoomukselle, demareille etenkin vihreille hyväkkäille on tärkeää torpata kaikki ”pahisten” tekemä avustustyö.
Politiikot ovat antaneet selkeän signaalin aiheesta.
Paperittomat kunniakansalaiset jotka eivät ole koskaan maksaneet euroakaan veroja suomeen saavat täyden ylläpidon. Sen sijaan köyhyysloukkuun tipahtaneet oman maan kansalaiset ovat päättäjille suuri ongelma ja häpeä.
Itse en luota kaupungin antamaan apuun. Vapaaehtoinen avustustyö on huomattavasti tehokkaapaa kuin virkamiesten näpertely.
Virkamiehet eivät ole edes kyenneet hoitamaan asuntoasioita OMAN maan kansalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
Onko koskaan leipäjonoissa selvitetty sitä, että mihin ihmiset ovat käyttäneet saamansa rahat. Jokainen kait saa tuloa kuitenkin jostakin, ainakin jonkin verran. Tuntuu tietenkin julmalta alkaa kysellä vähävaraisilta, että mihin olet rahasi laittanut.
Tosiasia on kuitenkin se että mitään vikaa ei voida korjata ennen kuin tiedetään mikä se on.
Näissä leipäjonoissa on jotakin mystillistä, eteenkin jos siellä mm puolueet häärivät suosiota kalastelemassa.
Hädässä olevia on autettava ja Suomi voi sen tehdä jos on todellinen halu.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Hurstien työtä ja perinnettä pitäisi tukea.
se olisi signaali välittämisestä.
summa on ihan kärpäsen paska valtameressä, kaikki tiedetään että rahaa menee valtavia summia, ja niissä ei säästellä kun edessä on vaikkapa tuikitärkeä kabinettihuoneen ilmeen kohentaminen, edustussaunojen ehostus, virkistyspäivät hikiällä jne.
prkl että ottaa sydämestä tuo virkakoneistojen kylmyys köyhää kohtaan
Ilmoita asiaton viesti
jatkan vielä tähän että jos nettotulos on 700 miljoonaa niin tuo 50000 euroa on oikeasti kärpäsen kakkaa pienempi summa
http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255823-ra…
Ilmoita asiaton viesti
” Kaupunki on valmistelemassa ruoka-apuun uutta toimintamallia, jossa leipäjonojen rinnalle tuotaisiin muita palveluita tukemaan vähempiosaisten pärjäämistä”, on hyvä, jos tuodaan muitakin vaihtoehtoja nälkää ja niukkuutta näkeville. Epäilen rankasti kykyänne nähdä asioita ja eräänä perusteena on Vantaan malli ja mediasta tihkuneet ajatukset ”yhteisöllisyydestä”, ”vastikkeellisuudesta” ja muusta hölynpölystä. Kysymys on siitä, että ihmisillä ei ole kunnollista ruokaa, eikä ole lääkkeitäkään, eikä vaatteita.
Maata vaivaa hirvittävä eriarvoisuus dilemma, joka on tullut Juha Sipilän hallituksen toimien johdosta aina vain pahemmaksi ja pahemmaksi. Ei siinä auta mitkään selittelyt. Tarvitaan ruokaa ja sitä saa kaupasta, jos on rahaa. jollei täällä tule toimeen; on hyvä, että joku hoitaa asian.
Tähän liittyy vielä erittäin paljon monia muita terveydellisä ja sosiaalisia seikkoja mutta kirjoituksesi antaa kuvan, että niitä on turha nyt alkaa tässä perkaamaan. Antakaa niiden hoitaa ruokajakelu jotka sen osaavat tehdä, sinusta tuskin on siihen.
EU on todennut Suomen minimiperustulon aivan liian köykäizseksi mutta mitään ei ole tuon eteen saatu tehtyä. Saisit hävetä sinäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kysmyshän on siitä, että leipäjonot halutaan siivota pois näkyviltä, vaikka se ei poista sitä nälkää ja puutetta joita ihmiset kokevat ja joka johtaa usein kärsimykseen ja kuolemaan.
Näennäissiivous on vain valhetta, ja siinä tulee osalliseksi heitteille jättämisestä. Mitkään näennäistoimet eivät vapauta syyllisyydestä. Mikäli toimet johatavat jonkun kuolemaan ja kärsimykseen vaikka apua olisi voinut antaa, on sen takana aina osoitettavissa syyllinen.
Jos me voimme puhua edes vähimmässä määrin `hyvinvointivaltiosta`tai onnellisesta Suomen kansasta, on meidän kyllä kyettävä antamaan edes vähimmäisapu, joka on ruoka, vaatteet, lääkkeet ja välittäminen eli rakkaus.
Ilmoita asiaton viesti
Vatsa täynnä on hyvä tehdä tällaisia päätöksiä. Ehkä kotimaisen köyhän avustamisella ei saa kilpeä tarpeeksi kirkastettua.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi kovin mukava jos lautakuntakollega Bergman ystävällisesti oikaisisi tekstinsä virheellisen väittämän Perussuomalaisten osuudesta järjestöavustus-sopuun. On asioita joista voi neuvotella ja asioita joita ei tule myydä. Yksi näissä järjestöasianeuvotteluissa oli Hurstin osuus. Perussuomalaiset esittivät kokouksessa Hurstin rahoituksen nostamista 100 000 eurolla ja olisivat ottaneet tuon rahan Helsingin diakonissalaitokselle myönnetyistä rahoista laittomasti maassa olevien majoitukseen.
Tämä fakta löytyy pöytäkirjasta vastaesitys 13 ja 31.
https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja…
Ilmoita asiaton viesti
Miten laittomasti maassa oleville löytyy rahaa, mutta ei omalle kansalle?
Ilmoita asiaton viesti
Minun käy niin sääliksi näitä ihmisiä, jotka joutuvat tietämättöminä ja typerinä tekemään ”raskaita”ja ratkaisevia päätöksiä erilailla elävien ihmisten puolesta, ihmisten, joiden elämää he eivät ymmärrä, eivätkä näin ollen hyväksy ja jotka ovat suuresti riippuvaisia heidän päätöksistään. Nälkä on sellainen asia, joka pitää kokea ymmärtääkseen sen ja sitähän nämä hyvinvoivat päättäjämme eivät näe, eivätkä koe, mutta olisiko niin suuri vaara saada tartunta tietämyksestä, jos jalkautuisi muutaman kerran maan pinnalle ja menisi sinne leipäjonoon, ihan paikan päälle tutustumaan siihen köyhän ja nälkäisen ihmisen elämään/arkeen. Se voisi avartaa näkemystä ja ehkä päätöksenteko ei silloin enää olisikaan niin helppoa – meinaan, jos päättäjällä vähänkin olisi jotain inhimillisiä tunteita jäljellä.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys kuuluu, olisiko blogistin kaltainen farisealainen teeskentelijä itse valmis tekemään Hurstin kaltaista laupeudentyötä? Toivon, että Bergman joutuu jossain vaiheessa elämässään kokemaan kantaväestön köyhälistön osan ja joutuu jonottamaan leipää jonoissa. Ajattelutapa voisi tuolloin toivoakseni muuttua.
Ilmoita asiaton viesti